Perustettu 29.3.2002. Hyväksytty 12.7.2002. Yhdistysrekisterin numero 184916.

1 Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Japania ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistys on ystävyysyhdistys, jonka tarkoituksena on suomalais-japanilaisen kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen lisääminen ja kehittäminen, kielellisten valmiuksien edistäminen, tapakulttuuriin ja harrastuksiin perehdyttäminen sekä yleisen ja eri osa-alueiden Japani-tuntemuksen monipuolistaminen ja syventäminen erityisesti jäsenistön keskuudessa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kokoaa, taltioi, toimittaa ja julkaisee tai levittää muulla tavoin keskeistä Japani-tietoutta sekä ylläpitää kirjastoa, luo ja vaalii yhteyksiä suomalais-japanilaiseen ystävyystoimintaan osallistuvien kesken yksilö- ja yhteisötasolla, järjestää yksin tai yhdessä sopivien yhteistyökumppanien kanssa japanin kielen koulutusta ja kirjoitusmerkkitestejä, muita Japani-aiheisia kursseja ja seminaareja, kotikäyntejä japanilaisille, opintomatkoja jäsenilleen Japaniin, jäsen- ja yleisötilaisuuksia, näyttelyitä, yms. sekä harjoittaa tarpeellista käännös-, julkaisu- ja kustannustoimintaa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia hankittuaan asianmukaisen luvan sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

3 Jäsenet
Yhdistyksessä voi olla varsinaisia, kannattaja- ja kunniajäseniä. Varsinaiseksi jäseneksi Japania ry:hyn voi liittyä yksityishenkilö, rekisteröity yhdistys sekä oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa osallistua suomalais-japanilaiseen ystävyystoimintaan yhdistyksen tarkoituksen ja toimet sisäistäen. Kannattajajäseneksi Japania ry:hyn voi liittyä yhdistyksen tarkoituksesta ja toiminnan tukemisesta kiinnostunut yksityishenkilö ja oikeuskelpoinen yhteisö. Kunniajäseneksi voidaan kutsua yhdistyksen toiminnassa, yhdistyksen toiminnan tukemisessa tai yhdistyksen toimialalla erityisen ansioitunut henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö. Japania ry:n varsinaiset ja kannattajajäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus kirjallisen hakemuksen perusteella. Kunniajäsenet hyväksyy yhdistyksen syys- tai kevätkokous hallituksen esityksestä. Liittymis- ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous varsinaisille ja kannattajajäsenille, kummallekin jäsenryhmälle erikseen. Kunniajäsenellä on kaikki varsinaisen jäsenen oikeudet, mutta hän on vapaa yhdistyksen liittymismaksun ja vuosittaisen jäsenmaksun suorittamisesta. Yhdistyksen jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erostaan yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Yhdistyksen hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen, joka on laiminlyönyt jäsenmaksunsa, toiminut yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan tai muuten sopimattomasti.

4 Paikallisosastot
Yhdistyksen jäsenet voivat perustaa rekisteröimättömiä paikallisosastoja, jotka valitsevat itselleen johtokunnan ja tarvitsemansa toimihenkilöt. Paikallisosastojen toiminnassa noudatetaan yhdistyksen sääntöjä sekä hallituksen antamia toimintaohjeita. Kukin paikallisosasto lähettää toimintasuunnitelmansa ja vuosibudjettinsa sekä toimintakertomuksensa ja tilinpäätöksensä tiedoksi yhdistyksen hallitukselle samoin kuin jäljennökset syys- ja kevätkokousten pöytäkirjoista.

5 Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskokouksen valitsemat puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, 2-4 varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Hallitus valitsee sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, päättää toimikunnista ja jaoksista sekä niiden kokoonpanosta. Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja varsinaisten jäsenten toimikausi on kaksi vuotta, varajäsenten vuosi. Kausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.12. Varapuheenjohtajista toinen ja varsinaisista jäsenistä kaksi ovat vuosittain erovuorossa. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.

6 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajilla, sihteerillä ja rahastonhoitajalla.

7 Tilit
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

8 Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukset ovat: syys- eli vaalikokous, joka pidetään vuosittain ennen marraskuun loppua, kevät- eli tilinpäätöskokous, joka pidetään vuosittain ennen maaliskuun loppua ja ylimääräinen kokous, joka pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään 1/10 äänioikeutetuista yhdistyksen jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii, jolloin kokous on pidettävä 14 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Yhdistyksen kokousten päivämääristä päättää ja koollekutsumisesta huolehtii hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla se valtakunnallisessa päivälehdessä. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ja äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa. Sääntömuutos ja yhdistyksen purkaminen vaativat ¾ enemmistön. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

9 Syys- eli vaalikokous
Yhdistyksen syys- eli vaalikokous: 1. avataan; 2. valitsee kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa; 3. todetaan sen laillisuus ja päätösvaltaisuus; 4. hyväksyy työjärjestyksensä; 5. vahvistaa yhdistyksen toimintasuunnitelman, tulo- ja menoarvion, liittymis- ja jäsenmaksun suuruuden; 6. valitsee hallituksen puheenjohtajan joka toinen vuosi, varapuheenjohtajan sekä varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle ja varajäsenet; 7. valitsee kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa; 8. päättää yhdistyksen kunniajäsenistä; 9. käsittelee muut kokouskutsussa mainitut asiat; 10. päätetään.

10 Kevät- eli tilinpäätöskokous
Yhdistyksen kevät- eli tilinpäätöskokous: kohdat 1-4 ja 8-10 samat kuin syyskokouksessa; 5. hyväksyy yhdistyksen toimintakertomuksen; 6. vahvistaa yhdistyksen tilinpäätöksen; 7 päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

11 Ylimääräinen kokous
Yhdistyksen ylimääräinen kokous: kohdat 1-4 ja 10 samat kuin syyskokouksessa; 5-7 käsittelee kokouskutsussa mainitun asian/mainitut asiat.

12 Sääntöjen soveltaminen
Sääntöjä sovelletaan niiden voimaanastumisen jälkeen yhdistykseen liittyneisiin jäseniin. Aiemmin yhdistykseen liittyneiden jäsenoikeudet säilyvät muuttumattomina.

13 Sääntöjen muuttaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa, jonka kutsussa asiasta on mainittava. Päätös vaatii ¾ enemmistön annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa yhdistyksen varat käytetään yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi menetellään samoin.