Perustettu 29.3.2002. Hyväksytty 12.7.2002. Yhdistysrekisterin numero 184916.
Yhdistyksen nimi on Japania ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Yhdistys on ystävyysyhdistys, jonka tarkoituksena on suomalais-japanilaisen kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen lisääminen ja
kehittäminen, kielellisten valmiuksien edistäminen, tapakulttuuriin ja harrastuksiin perehdyttäminen sekä yleisen ja eri osa-alueiden
Japani-tuntemuksen monipuolistaminen ja syventäminen erityisesti jäsenistön keskuudessa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
kokoaa, taltioi, toimittaa ja julkaisee tai levittää muulla tavoin keskeistä Japani-tietoutta
sekä ylläpitää kirjastoa, luo ja vaalii yhteyksiä suomalais-japanilaiseen ystävyystoimintaan osallistuvien kesken yksilö- ja
yhteisötasolla, järjestää yksin tai yhdessä sopivien yhteistyökumppanien kanssa japanin kielen koulutusta ja kirjoitusmerkkitestejä,
muita Japani-aiheisia kursseja ja seminaareja, kotikäyntejä japanilaisille, opintomatkoja jäsenilleen Japaniin,
jäsen- ja yleisötilaisuuksia, näyttelyitä, yms. sekä harjoittaa tarpeellista käännös-, julkaisu- ja kustannustoimintaa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia
hankittuaan asianmukaisen luvan sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.
Yhdistyksessä voi olla varsinaisia, kannattaja- ja kunniajäseniä.
Varsinaiseksi jäseneksi Japania ry:hyn voi liittyä yksityishenkilö, rekisteröity yhdistys sekä oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa
osallistua suomalais-japanilaiseen ystävyystoimintaan yhdistyksen tarkoituksen ja toimet sisäistäen.
Kannattajajäseneksi Japania ry:hyn voi liittyä yhdistyksen tarkoituksesta ja toiminnan tukemisesta kiinnostunut yksityishenkilö ja
oikeuskelpoinen yhteisö. Kunniajäseneksi voidaan kutsua yhdistyksen toiminnassa, yhdistyksen toiminnan tukemisessa tai yhdistyksen
toimialalla erityisen ansioitunut henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö.
Japania ry:n varsinaiset ja kannattajajäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus kirjallisen hakemuksen perusteella. Kunniajäsenet
hyväksyy yhdistyksen syys- tai kevätkokous hallituksen esityksestä. Liittymis- ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää
yhdistyksen syyskokous varsinaisille ja kannattajajäsenille, kummallekin jäsenryhmälle erikseen. Kunniajäsenellä on kaikki
varsinaisen jäsenen oikeudet, mutta hän on vapaa yhdistyksen liittymismaksun ja vuosittaisen jäsenmaksun suorittamisesta.
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen
puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erostaan yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Yhdistyksen hallitus voi
erottaa yhdistyksen jäsenen, joka on laiminlyönyt jäsenmaksunsa, toiminut yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan tai muuten
sopimattomasti.
Yhdistyksen jäsenet voivat perustaa rekisteröimättömiä paikallisosastoja, jotka valitsevat itselleen johtokunnan ja
tarvitsemansa toimihenkilöt. Paikallisosastojen toiminnassa noudatetaan yhdistyksen sääntöjä sekä hallituksen antamia
toimintaohjeita. Kukin paikallisosasto lähettää toimintasuunnitelmansa ja vuosibudjettinsa sekä toimintakertomuksensa
ja tilinpäätöksensä tiedoksi yhdistyksen hallitukselle samoin kuin jäljennökset syys- ja kevätkokousten pöytäkirjoista.
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskokouksen valitsemat puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa,
2-4 varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Hallitus valitsee sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat
toimihenkilöt, päättää toimikunnista ja jaoksista sekä niiden kokoonpanosta. Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien
ja varsinaisten jäsenten toimikausi on kaksi vuotta, varajäsenten vuosi. Kausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.12. Varapuheenjohtajista
toinen ja varsinaisista jäsenistä kaksi ovat vuosittain erovuorossa. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa
estyneenä jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme hallituksen
jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat
mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan
ääni, vaaleissa arpa.
Oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajilla, sihteerillä ja rahastonhoitajalla.
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme
viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa
ennen kevätkokousta.
Yhdistyksen kokoukset ovat: syys- eli vaalikokous, joka pidetään vuosittain ennen marraskuun loppua, kevät- eli tilinpäätöskokous,
joka pidetään vuosittain ennen maaliskuun loppua ja ylimääräinen kokous, joka pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta
tai kun vähintään 1/10 äänioikeutetuista yhdistyksen jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten
kirjallisesti vaatii, jolloin kokous on pidettävä 14 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Yhdistyksen kokousten päivämääristä
päättää ja koollekutsumisesta huolehtii hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta joko
lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla se valtakunnallisessa päivälehdessä. Yhdistyksen kokouksissa
on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ja äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa. Sääntömuutos ja yhdistyksen purkaminen vaativat ¾ enemmistön. Mikäli yhdistyksen
jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle
niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Yhdistyksen syys- eli vaalikokous: 1. avataan; 2. valitsee kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja
kaksi ääntenlaskijaa; 3. todetaan sen laillisuus ja päätösvaltaisuus; 4. hyväksyy työjärjestyksensä; 5. vahvistaa yhdistyksen
toimintasuunnitelman, tulo- ja menoarvion, liittymis- ja jäsenmaksun suuruuden; 6. valitsee hallituksen puheenjohtajan joka
toinen vuosi, varapuheenjohtajan sekä varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle ja varajäsenet; 7. valitsee kaksi tilintarkastajaa
ja kaksi varatilintarkastajaa; 8. päättää yhdistyksen kunniajäsenistä; 9. käsittelee muut kokouskutsussa mainitut asiat;
10. päätetään.
Yhdistyksen kevät- eli tilinpäätöskokous: kohdat 1-4 ja 8-10 samat kuin syyskokouksessa; 5. hyväksyy yhdistyksen
toimintakertomuksen; 6. vahvistaa yhdistyksen tilinpäätöksen; 7 päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja
muille tilivelvollisille.
Yhdistyksen ylimääräinen kokous: kohdat 1-4 ja 10 samat kuin syyskokouksessa; 5-7 käsittelee kokouskutsussa mainitun
asian/mainitut asiat.
Sääntöjä sovelletaan niiden voimaanastumisen jälkeen yhdistykseen liittyneisiin jäseniin. Aiemmin yhdistykseen liittyneiden
jäsenoikeudet säilyvät muuttumattomina.
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa, jonka kutsussa asiasta on mainittava.
Päätös vaatii ¾ enemmistön annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa yhdistyksen varat käytetään yhdistyksen tarkoituksen
edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi menetellään samoin.
|