Muistio: Pro Japania -risteilyseminaari 31.8.-2.9.2007 / Arto Teräs
(Muistio tulostettavassa pdf-muodossa)

Enemmän Japania kaikille!

Läsnä: Fredrik Forsberg (pj), Laura Eerikäinen, Sirpa Eerikäinen, Arto Haapaniemi, Anna-Maija Häkkinen, Ulla Koskivirta (vain 31.8.), Kirsi Käppi, Heikki Mallat, Liisa Rantavaara, Leevi Röytiö, Pirkko Talsi, Arto Teräs, Taina Tuomilaakso-Seppälä ja Oras Tynkkynen (vain 31.8.).

Seminaarissa pohdittiin Japanin kulttuurikeskuksen perustamista Suomeen, Suomi-Japani-aiheisten lehtien nykytilaa ja tulevaisuutta sekä sitä, miten yhteistyötä alan eri yhdistysten välillä voisi parantaa.

1. Pitäisikö Suomeen perustaa Japanin kulttuurikeskus?

Keskuksen perustamista pidettiin tarpeellisena. Yhdistykset tekevät hyvää työtä, mutta nykyinen puhtaasti vapaaehtoistyöhön pohjautuva toimintamalli alkaa olla äärirajoillaan.

2. Jos kyllä, niin mitä toimintoja keskuksella pitäisi olla?

Kulttuurikeskuksen tarpeellisiksi toiminta-alueiksi listattiin:

• Kirjasto ja tietopalvelu
• Tietopankki osaajista kautta Suomen
• Suomi-Japani-kulttuurilehti, verkkosivut
• Suurtapahtumat
• Kielikoulutuksen edistäminen ja jatkokoulutuksen järjestäminen Suomessa toimiville japanin opettajille
• Matkailun edistäminen

Keskus ei syrjäyttäisi yhdistyksiä, mutta voisi ottaa joitakin niille tällä hetkellä kuuluvista tehtävistä hoitaakseen, toimien helposti lähestyttävänä tietopalveluna kaikille Japanista kiinnostuneille. Keskuksen ei tulisi kilpailla matkatoimistojen kanssa, mutta edistää matkailua Japaniin mm. tarjoamalla tietoa ja materiaaleja.

3. Miten järjestää keskuksen rahoitus?

Mahdollisiksi rahoitusmuodoiksi listattiin osuuskunta, säätiö ja osakeyhtiö. Näistä säätiö vaikutti parhaalta vaihtoehdolta. Säätiössä myös valtio ja kunnat voisivat olla mukana. Yksi ydinkysymyksistä on se, saadaanko alan kolme pääyhdistystä Japania ry, Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry (JKY) ja Suomalais-Japanilainen Yhdistys ry (SJY) yhteistuumin tukemaan hanketta.

Valmistelutyöhön valittiin Fredrik Forsberg ja Arto Haapaniemi.

4. Mihin keskus pitäisi sijoittaa?

Sijoituspaikkaa voidaan miettiä myöhemmin, mutta Helsinki on vahvin ehdokas.

5. Keskuksen johtajaehdokkaat

Todettiin, että osaavia johtajaehdokkaita löytyy, mm. Suomen Japanin Instituutin aiemmat johtajat.

6. Suomi-Japani-kulttuurilehtien nykytilanne

Kukin alan kolmesta pääyhdistyksestä julkaisee muutaman kerran vuodessa ilmestyvää lehteä: Japania ry:n Fin-Nippon Pro Japania, SJY:n Kokoro ja JKY:n Tomo. Lisäksi on joitakin tiettyyn harrastukseen keskittyviä julkaisuja kuten bonsai-harrastajien Ruukkupuu-lehti. Anime- ja manga-harrastajia palvelee kaupallisesti kustannettu Anime-lehti.

7. Suomi-Japani-kulttuurilehtien tulevaisuus

Lehdet ovat yhdistyksille taloudellinen rasite ja vapaaehtoisia kirjoittajia toisinaan vaikea löytää, joten niiden tulevaisuus on epävarma. Toisaalta kysyntää lehden muodossa toimitetulle Japani-tietoudelle on. Voimat yhdistämällä resurssit voisivat riittää paremmin.

Vuoden 2008 tavoitteeksi otettiin tehdä alan kolmen pääyhdistyksen voimin yksi yhteinen lehti (yksi numero). Se ei ainakaan toistaiseksi korvaisi yhdistysten omia lehtiä. Fredrik Forsberg ja Arto Haapaniemi esittelevät idean SJY:n ja JKY:n avainhenkilöille.