Japania ry Finland
Japania ry:n toiminta on päättynyt. Näitä sivuja ei enää päivitetä.
  Pro Japania risteilyseminaari 2006

Muistio: Pro Japania risteilyseminaari 'Japania yhdessä!' 15. - 17.8.2008

Läsnä: Markku Heiskanen (pj), Eila Ahjopalo, Mirja Ali-Mattila, Tuula Granqvist, Elsa Haapalainen, Kalle Haapalainen, Tuija Harri-Chaves, Pirkko Heiskanen, Anja Henttonen, Mari Junkkari, Ulla Koskivirta (siht.), Hannu Kärkkäinen, Anna-Liisa Lavila, Ida Lepistö, Tom Lepistö, Heikki Mallat (risteilyisäntä), Marina Mikkolainen, Markku Peltola, Liisa Rantavaara (risteilyemäntä), Leevi Röytiö, Marita Sarkula, Marianne Suha, Eero Toivonen. 23 osanottajaa.

Seminaarin avauksessa olivat lisäksi senaattori Marutei Tsurunen, ruova Sachiko Tsurunen, hallitusneuvos Fredrik Forsberg, yliopettaja Arto Haapaniemi, Santa-san Timo Pakkanen, kääntäjä Junichiro Okura sekä 19 senaattori Tsurusen seurueen jäsentä. Kaikki avauksen alustajat korostivat yhteistyön merkitystä.

Heikki Mallat pohjusti asiaa kertomalla aiempien seminaarien suosituksista. Vapaaehtoistyönä alaa edistävien yhdistysten vaikeuksina ovat katto-organisaation, sanktioiden ja varallisuuden puute sekä yhdistysten tehottomuus (toimijoiden puute) ja verottajan uhka yleishyödyllisten yhdistysten toiminnalle. 5-vuotisen (2004-2008) Japania kautta Suomen -projektin jatkeeksi hän ehdotti 3-vuotista (2009-2011) Japania sydämellä -projektia, jota yksimielisesti kannatettiin.

Japanin kulttuurikeskuksen perustaminen

Säätiötä pidettiin juridisesti parhaana organisaatiomuotona keskuksen perustamisessa. Aikataulu, toiminnan sisältö, henkilöresurssit ja yhteistyökumppanit puhuttivat osanottajia.

  • vaiheittainen eteneminen (lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmat)
  • olemassa olevien resurssien kartoitus
  • tietopalvelu, kirjasto ja matkailun edistäminen ensi vaiheessa
  • keskuksen tyyli (japanilainen?), nimi – saleille olisi jo nimiehdotuksina Ramstedt-Sali ja Tsurunen-Sali
  • Olisiko mahdollista saada Helsinkiin japanilainen hotelli ja kylpylä, jonka yhteyteen keskuksen voisi sijoittaa? (Suomeen tulee vuosittain n. 70.000 japanilaista)
  • JNTO (Lontoo, Pariisi) – keskus voisi olla asiamies Suomessa
  • WTC:ssä oleva Jetro ja suomalais-japanilainen kauppakamari pitäisi saada aktivoitua
  • organisaatiokaavio (eminenssi, neuvottelukunta (tapaamiset kerran vuodessa), työvaliokunta
  • eminenssihenkilön piirteitä: ryvettymätön, varakas, aktiivinen, avoin, arvostettu, sitkeä, hyvä Japanin ja sen kulttuurin tuntemus
  • keskusteltiin mahdollisista ehdokkaista eminenssiksi ja neuvottelukuntaan
  • Osakassa on säätiö, jolta voi saada lahjoituksia kirjastoille
  • Miten toimivat muiden maiden Suomessa olevat kulttuurikeskukset?
  • Miten on saatu aikaiseksi esim. Japan Foundationin Budapestin kulttuurikeskus?
  • Onko ylipäätään mahdollista saada JF mukaan?
  • Suomen maantieteellinen sijainti on hyvä
  • Voisiko keskus palvella myös muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden tarpeita? HM selvittää, minkälaisia Ruotsi/Viro-Japani -ystävyysyhdistyksiä on) osanottajista 17 oli valmis panemaan säätiöön yhteensä 1.655 euroa (säätiön minimipääoma on 25.000 euroa)
  • Japanissa olevat tahot mukaan – ystävyysyhdistykset ym.

Alan aikakauslehden perustaminen (ei ehditty käsitellä, keskuksen yhteyteen)

 

Japanian yhteystiedot